S2+ One Touch

SEVERIN tervetuloa kotiin

Makunautinto
Ominaisuudet
Lisää
Myyntitiedot

Voilà!

saksalainen vastaus

erinomaisen kahvin ystäville

360° Ansicht

X

Yleistä
Erikoiskahveja
Pavut
Sadonkorjuu
Jalostus
Maitovaahto

Julkaisutiedot
Tietosuoja
UKK
Tarkemmat tiedot
Käyttöohje

Deutschland United Kingdom France España Italia Polska Nederlands Sverige Norge Danmark

Mitä kahvilaatua minun tulisi käyttää?

Periaatteessa voit käyttää mitä tahansa kahvia, mutta varmista, että papuja ei ole erikoiskäsitelty, kuten karamellisoitu.

Espressossani ei ole lainkaan kermamaista vaahtoa.

Väärä kahvilaatu, käytä espressopapuja.
Säädä jauhatusastetta hienommaksi.
Lisää kahvin määrää.

Espresso maistuu kitkerälle.

Annostele kahvia vähemmän.
Säädä jauhatusastetta karkeammaksi.
Säädä suodatuslämpötilaa alhaisemmaksi.

Espresso maistuu happamalle.

Annostele kahvia vähemmän.

Espresso on mautonta.

Säädä jauhatusastetta hienommaksi.

Kahvi valuu hyvin hitaasti juoksuputkesta.

Säädä jauhatusastetta karkeammaksi.
Puhdista kahvin juoksuputki.
Käytetty kahvi on liian rasvaista. Vaihda kahvilaatua.
Poista keittimestä tarvittaessa kalkki.

Mikä maito soveltuu parhaiten vaahdotettavaksi?

Maidon vaahdotuksessa ratkaisevaa on maidon proteiinipitoisuus, ei rasvapitoisuus. Mitä enemmän proteiinia, sitä parempi vaahdotustulos. Käytä mieluiten jäähdytettyä maitoa. Rasvapitoisuuden voit valita oman makusi mukaan.

Milloin pitäisi käyttää vedensuodatinta?

Kun veden kovuus on > 10°, suosittelemme vedensuodattimen käyttöä.

Historiaa

Nimitys kahvi tulee arabian kielen sanasta kahawe tai qahwa. Sananmukaisesti se tarkoittaa elinvoimaa tai voimaa. Kahvin viljelyn alkuperää ei kuitenkaan tarkasti tunneta. Kasvisuku Coffea on peräisin Afrikan trooppisilta alueilta ja se tunnettiin alueella jo 800-luvulla.

Erään tarinan mukaan ensimmäisinä kahvipensaiden hedelmiin kiinnittivät huomiota Etiopian abessinialaiselta ylängöltä muinaisesta Kaffan maakunnasta kotoisin olevat paimenet. Paimenet ihmettelivät, kun niiden vuohet eivät väsyneet ja olivat levottomia. Paimenet kysyivät neuvoa munkeilta, jotka tutkivat vuohien laiduntamisalueen. Alueelta he löysivät tummanvihreän kasvin, jossa kasvoi vihreitä, keltaisia ja punaisia kirsikankokoisia hedelmiä. Munkit valmistivat hedelmistä uutetta, jonka avulla he pystyivät valvomaan koko yön ilman minkäänlaista unen tarvetta vilkkaasti keskustellen.

Vasta 1500- ja 1600-luvulla kahvi tuli myös Eurooppaan. Nautintoaine oli kuitenkin aluksi vain aatelisten ja varakkaiden herkkua, ennen kuin kahvia alettiin antaa työväestölle virkistävänä aineena. Nykyisin kahvi on niin seurustelu- kuin arkijuomakin ja sillä on jo aika päivät ollut kulttijuoman asema.

Viljely

Kahvisuvun kasvitieteellinen nimi on Coffea. Taloudellista merkitystä on vain kahdella Coffea-lajilla: Coffea arabicalla ja Coffea canephoralla, joka tunnetaan kongonkahvina.

Viljelyalueet sijaitsevat vyöhykkeellä, joka sijoittuu pohjoisen ja eteläisen kääntöpiirin väliin. Alueella on tasainen ilmasto, jollaista kahvipensaat tarvitsevat: keskilämpötila on 18–25 °C, ei pakkasta, vuotuinen sademäärä 1 500–2 000 mm eikä liikaa auringonpaistetta.

Pavut

Kahvipuun hedelmät ovat kypsinä kirsikanpunaisia. Hedelmän sisällä on kahvipapu, jota ympäröi hopeanvärinen pinta. Tätä puolestaan ympäröi vielä nilakerros. Hedelmät kasvavat kahvipuun varressa.

Kahvin maistelu

Nautintoaineiden luonne ja laatu määritellään tarkasti maistelemalla. Maistelun tehtävänä on määrittää aromit ja makuaineet kaikkien tarvittavien aistien avulla ja myös nimetä ne. Kahvin maistelussa tärkeällä sijalla on kolme aistielintä. Silmin arvioidaan vaahdon koostumus ja samalla kahvin silmämääräinen laatu. Olfaktorinen laatu eli tuoksu määritetään hajuaistin avulla. Tämä juuri on kahvissa suuri haaste, koska siinä voidaan tunnistaa yli 800 erilaista aromia – enemmän kuin lähes missään muussa elintarvikkeessa. Kolmas tärkeä aistielin on kieli. Sillä voidaan erottaa neljä eri makua: makea, suolainen, karvas ja hapan.

Maistelussa ei pidä aliarvioida myöskään kupin vaikutusta. Niin kupin muoto kuin kokokin vaikuttavat makuelämykseen. Tämä johtuu siitä, että kupin muodosta riippuen kahvi osuu kieleen eri kulmissa. Tätä voit kokeilla kotonakin juomalla samaa kahvia eri kupeista. Yllätyt!

Fysiologiset vaikutukset

Tieteellisesti tutkitusti kahvi kuuluu nykyään tavanomaisiin nesteisiin ja uskomus, jonka mukaan kahvi poistaa kehosta nestettä, on osoittautunut vääräksi. Kahvin luonnolliset antioksidantit sitovat kehossa vapaita radikaaleja ja tukevat siten kehon omaa solusuojaa. Kaikkiaan kahvi kiihdyttää koko elimistön aineenvaihduntaa ja sillä on virkistävä sekä antidepressiivinen vaikutus. Oikein ajoitettuna kahvi voi kuitenkin myös rauhoittaa. Heti kahvikupillisen nauttimisen jälkeen aivojen unikeskuksessa veri virtaa vilkkaammin. Nukkumaan kannattaa mennä 15 minuutin kuluessa kahvikupillisen nauttimisen jälkeen, sillä sen jälkeen nukahtaminen vaikeutuu.

Espresso

Klassikko täyteläisine vaahtoineen

1–2 mitallista kahvijauhetta
20–35 ml vettä
Kaada juoma kuppiin ja nauti.

Espresso macchiato

1–2 mitallista kahvijauhetta
20–35 ml vettä
Pane kuppiin maitovaahtoa pieneksi kuvuksi.

Cappuccino

Yksi suosituimmista italialaisista erikoiskahveista

1–2 mitallista kahvijauhetta
20–35 ml vettä
Lisää cappuccinokuppiin maitovaahtoa pieneksi kuvuksi.

Latte macchiato

1–2 mitallista kahvijauhetta
20–35 ml vettä
Valmista juoma korkeaan lasiin. Täytä 1/3 lasista lämpimällä maidolla. Lisää lämmintä maitovaahtoa 2 cm alle lasinreunan ja kaada n. 15 sekunnin kuluttua espresso joukkoon hitaasti.

Coffea arabica

Coffea arabica -laji on vanhin ja tunnetuin kahvilaji, josta on reilut 600 eri muunnosta. Se kasvaa ylängöllä 600–1200 metriä merenpinnan yläpuolella. Noilla korkeuksilla on alhaisemmat keskilämpötilat, jolloin kasvi kasvaa hitaammin ja hedelmät tarvitsevat enemmän aikaa aromin kehittämiseen – kaikkiaan 9–11 kuukautta. Siksi se on markkinoilla arvokas laji. Pavulle ominaista on pitkänomainen muoto, jossa on S:n muotoinen lovi. Papu sisältää vain puolet siitä kofeiinista, mitä Coffea canephora ja sen aromi on miellyttävän mieto ja pyöreä ja siinä on hienoa hedelmäistä hapokkuutta.

Coffea canephora (robusta)

Coffea canephora -laji tunnetaan myös nimellä robusta ja kongonkahvi ja se löydettiin vasta 1700-luvulla Kongosta. Se kasvaa 300–800 metriä merenpinnan yläpuolella. Kuten nimestäkin voi päätellä, se on hyvin kestävä kasvi. Se kestää niin kosteampia olosuhteita kuin korkeampia lämpötilojakin. Sen sijaan sen kypsymisaika on vain 6–9 kuukautta, mistä aromi yleensä kärsii. Toisin kuin arabican tasaisesti oksaan jakautuneet kukat ja hedelmät, robusta muodostaa oksaan pieniä kukintoja. Pavut ovat pyöreitä ja leveitä, joissa on suora lovi. Niiden aromi on voimakas ja intensiivinen eikä kovinkaan hapokas.

Sadonkorjuu

Kahvisatoa korjataan ympäri vuoden. Sadonkorjuuajat riippuvat kuitenkin viljelyalueesta. Kun päiväntasaajan lähialueilla satoa korjataan kaikkina vuodenaikoina, päiväntasaajan pohjoispuolella satokausi on heinäkuusta joulukuuhun ja eteläpuolella huhtikuusta elokuuhun. Sadonkorjuuaika kestää pisimmillään 12 viikkoa. Tämä johtuu siitä, että pensaan hedelmät kypsyvät eri aikoihin. Sadonkorjuumenetelminä tunnetaan käsin poiminta, riivintä, koneellinen sadonkorjuu, myöhäiskorjuu ja valikoiva poiminta.

Poiminta

Käsin poiminta on kallein ja tarkin sadonkorjuumenetelmä ja sitä käytetään lähes pelkästään premium-luokan kahvipaahdoille. Menetelmä on paljon aikaa ja työtä vaativa, koska vain kypsät hedelmät poimitaan käsin. Hedelmien eriaikaisen kypsymisen vuoksi ne poimitaan käsin 8–10 päivän välein. Viimeisellä sadonkorjuukerralla poimijat erottavat kypsät hedelmät ylikypsistä, jotka myös on poimittava puusta. Poimimisen jälkeen pavut puhdistetaan käsin, jotta vain ne pavut menevät jalostettaviksi, jotka ovat sopivan kypsiä. Näin tuloksena saada parhaan kahvilaadun takaava tasalaatuinen sato.

Riivintä

Riivintä eli hedelmien irrottaminen oksista vetämällä on nopein ja huomattavasi edullisempi sadonkorjuumenetelmä. Oksat riivitään käsin ihanteellisena ajankohtana, eli kun kahvipensaassa on mahdollisimman paljon kypsiä hedelmiä. Tällöin yksittäisten hedelmien kypsyysaste ei ole olennaista. Riivityt hedelmät putoavat lehtineen pienempien oksien kera maahan pellavakankaan päälle. Tästä erotellaan lehdet ja oksat käsin ja kahvipavut pakataan säkkeihin. Osittain apuna käytetään myös koneita, jotka keräävät hedelmät kuin nosturit. Tässä on kuitenkin vaarana, että kahvipensas vahingoittuu ja siten tulevat sadot kärsivät.

Koneellinen poiminta

Koneellisesti satoa korjataan suurilla plantaaseilla raskailla sadonkorjuukoneilla. Tämä vaatii kuitenkin tasaisen viljelymaan ja suuret välit yksittäisten kasvien välillä. Sadonkorjuukoneet ravistavat kahvin hedelmät pensaasta ravistamalla ja heittävät ne kuljetushihnalle koneen sisälle. Tämä sadonkorjuutapa on nopea, edullinen ja sadonkorjuuapulaisista riippumaton. Näin ei kuitenkaan saada tasalaatuista satoa ja vahingoitetaan myös kahvipensaita. Jälkikäsittelyvaiheessa hedelmiä on käsiteltävä huolellisesti: kypsyysasteet on eroteltava ja vahingoittuneet hedelmät poistettava. Jälkikäsittelyn vuoksi näitä koneita voidaan käyttää ja käytetään sekä massatuotannossa että silloin, kun laadulta vaaditaan enemmän.

Myöhäiskorjuu

Myöhäiskorjuulla – late harvestilla – haetaan tietoisesti makumuutoksia. Hedelmät jätetään vielä optimaalisen kypsyysasteen jälkeen kahvipensaaseen. Näin hedelmät ylikypsyvät, mikä tuo kahvipapuihin tiettyä makeutta.

Valikoiva poiminta

Valikoiva poiminta on hyvin harvinainen ja erityinen sadonkorjuutapa. Eläinkunnan eri edustajat – esim. amazoniansaku tai sivettikissa – syövät kypsimmät kahvipuun hedelmät. Koska vain hedelmäliha sulaa niiden ruuansulatusjärjestelmässä, pavut erottuvat kulkiessaan sen läpi. Sivettikissan suolessa pavut märkäfermentoituvat erityisten entsyymien vaikutuksesta ja näin niiden makuominaisuudet muuttuvat. Tällaisen kahvin erityinen maku johtuu kuitenkin lähinnä eläimen ”omasta sekoituksesta”. Eläimethän eivät syö pelkästään kahvipensaan hedelmiä, vaan erilaisia kasveja, jotka tuovat sekoitukseen oman makunsa. Plantaasin työntekijät keräävät näin saadut ulosteet jatkokäsiteltäviksi. Näin tuotetun kahvin hinta ja ainutlaatuisuus tekevät siitä maailman kalleimman kahvin, jonka kilohinta nousee jopa 1 200 euroon.

Käsittely

Ennenaikaisen pilaantumisen estämiseksi kahvi on syytä käsitellä nopeasti sadonkorjuun jälkeen. Käsittelyssä erotetaan kuiva- ja märkäprosessi.

Kuivaprosessi

Kuivaprosessia kutsutaan myös luonnolliseksi prosessiksi. Se on vanha ja kallis menetelmä, jossa koko hedelmää hedelmälihoineen kuivataan parisen viikkoa auringossa. Vaikka nopea konekuivatus on myös mahdollista, se maksaa paljon. Jotta kahvin hedelmät eivät alkaisi käymään, niitä on käänneltävä kuivatuksen aikana. Kuivatus tuo kahvihedelmiin ja samalla papuihin makeutta. Noin neljän viikon kuluttua hedelmien kosteudesta on jäljellä enää reilut 12 prosenttia. Kuivatut hedelmät kuoritaan ja kova hedelmäliha poistetaan. Kuoritut pavut säilytetään tämän jälkeen vielä jonkin aikaa erityisissä siiloissa, jotta kosteutta ei pääse häviämään enempää.

Märkäprosessi

Märkäprosessi on selvästi kalliimpi kuin kuivaprosessi, koska siinä tarvitaan vettä, energiaa ja koneita. Kiloon raakakahvia tarvitaan vettä 150 litraa. Tämä menetelmä vaatii erityistä huolellisuutta, mutta toisaalta siinä kahvipapujen laatu pysyy parempana. Hedelmät puhdistetaan epäpuhtauksista pesemällä ja siivilöimällä. Lopuksi hedelmistä puristetaan vesikanavassa hedelmäliha. Kahvipavut kuivataan välittömästi ja jäljelle jäänyt hedelmäliha tuottaa suuremman perusmakeuden. Hedelmälihan jäämät poistetaan pavusta mekaanisesti, ennen kuin raakakahvista poistetaan fermentointialtaassa sen pergamenttiin kiinnittynyt nila. Fermentointi ei saa kestää kauemmin kuin 72 tuntia. Prosessissa kahviin tulee voimakas hedelmäinen sävy sekä hapokkuutta. Lopuksi kahvi pestään uudelleen ja sitä kuivataan 10–15 vuorokautta.

Kuivatus

Käsittelyn jälkeen raakakahvi on kuivattava ennen jalostusta. Tämä tapahtuu joko luonnollisesti tai mekaanisesti kuivaamalla.
Luonnollinen kuivatus tapahtuu joko kuivaamoissa – kuivatuspihoilla, joilla on erilaista maaperää – tai suspensioverkoissa, joissa papuihin pääsee ilmaa myös alakautta.

Myös mekaaninen kuivatus voidaan tehdä eri tavoin. Joko pystykuivaimissa, joissa pavut imetään ylhäältä ja ne putoavat sivulle kuivatuskanaviin, tai rumpukuivaimissa, joissa pavut kuivataan kuumalla ilmalla suurissa pyörivissä rummuissa.

Paahtaminen

Kahvia paahdetaan sekä puhtaina lajeina (pure origin) että sekoituksina (blend), mikä antaa kahville sille ominaisen maun, aromin. Ratkaisevassa asemassa hyvän paahtamistuloksen kannalta ovat paahtamisen kesto ja lämpötila. Perinteisessä, varovaisessa pitkäkestoisessa paahdossa papuja paahdetaan – halutun paahtotuloksen mukaisesti – noin 230 °C:ssa 12–20 minuuttia. Nopeassa paahdossa papuja paahdetaan usein kaksi minuuttia jopa 500 °C:ssa. Paahdon väri määrittää eri paahtoasteet: vaalea paahto tarkoittaa miedon makuista kahvia, kun taas tumma paahto on voimakkaamman makuista (esim. espressopaahto). Hapokkuuden, kitkeryyden, makeuden ja täyteläisyyden välinen harkittu suhde takaa täydellisen kahvisekoituksen.

Jauhaminen

Kahvin jauhatusaste määrittää olennaisesti myös sen maun. Siksi sen pitäisi aina sopia haluttuun kahvin valmistustapaan. Mitä vähemmän aikaa vesi ja kahvijauhot ovat kosketuksissa toisiinsa, sitä hienompaa kahvijauhon on oltava. Jauhatuskarkeus on ratkaisevassa asemassa uuttoajan kannalta. Esimerkiksi espressolla tulisi olla lyhyt uuttoaika eli 20–30 sekuntia. Jauhatuksen on oltava vastaavasti hieno, koska näin saavutetaan mahdollisimman suuri pinta-ala ja siten suuri vastus. Ja koska aromit liukenevat eri aikaan, uuttoajalla on myös suuri merkitys optimaalisen maun kannalta.

Maito

Monien kahvin ystävien mielestä vasta optimaalinen maitovaahto täydentää kahvinautinnon. Tällöin herää kuitenkin kysymys: ”Mistä maidosta syntyy paras vaahto?” Vaahdon kannalta tärkeää ei ole rasvapitoisuus, vaan maidon valkuaispitoisuus. Rasva on vain mauntekijä. Voit siis vapaasti valita rasvatonta maitoa tai täysmaitoa tai siltä väliltä. Tärkeää on että maidon proteiinipitoisuus on 3,3–3,8 %! Lisäksi on samantekevää, valitsetko lehmän-, vuohen-, lampaan- vai laktoositonta soijamaitoa. Vaahdotettaessa maitoa ei saa kuumentaa yli 60 °C:seen – eikä missään tapauksessa yli 68 °C:seen, koska silloin proteiinit juoksettuvat. Kerran vaahdotettua maitoa ei saa vaahdottaa uudelleen.